Gaiojen kirjallisuuspiiri – Kevätviesti

Hei kaikki Gaiojen kirjallisuuspiirin ystävät!

Kirjakevät on kukkinut niin runsaana ja värikkäänä, että oli melkein tuskallisen vaikeaa rajata valintoja tässä viestissä esiin nostettavista lukuelämyksistä.

Taidekirjat ja taiteilijoiden elämäkerrat ovat kiehtovaa luettavaa. Viime aikoina on ilmestynyt hienoja naistaiteilijoiden elämäkertoja, jotka ovat saaneet sydämeni sykkimään nopeammin.

Pirkko Kotirinnan HILMA AF KLINTIN ARVOITUS Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa (Tammi) johdattaa lukijansa salaperäisen, vasta nyttemmin suuremman yleisön tietoisuuteen nousseen 1862-1944 eläneen ruotsalaistaiteilijan elämän ja taiteen äärelle. Salapoliisin tavoin Kotirinta jäljittää ja hahmottaa kokonaiskuvaa spiritualistisimin ja teosofian maailmoista ammentaneen abstraktin taiteen pioneerin urasta. Tapa jolla Kotirinta kirjoittaa kohteestaan on kiehtova, sillä se antaa kuvan myös taidehistorioitsijoiden tutkimustyöstä. Kirjan lukija pääsee seuraamaan matkoja museoihin, arkistoihin, kohtaamisia haastateltavien kanssa. Hilma af Klintin mystisen aistikkaat teokset avautuvat kirjan lukemisen jälkeen aivan uudella tavalla.

Lukemisen lisäksi suosittelen lämpimästi taiteilijasta tehtyä hienoa dokumenttia HILMA AF KLINT – ILMEISEN TUOLLA PUOLEN. Se on katsottavissa Yle Areenassa 29.5. asti, joten kannattaa pitää kiirettä.

Toinen upea ja hehkutettu taiteilijaelämäkertauutuus on Salla Leponiemen NIIN KAUAN KUIN TUNNEN ELÄVÄNI Taidemaalari Elin Danielson-Gambogi (Gummerus). Danielson-Gambogi (1861-1919) kuului ensimmäisten suomalaisten ammattimaisten naistaiteilijoiden sukupolveen. Viime vuosisadan alussa hän onnistui tekemään kansainvälisen läpimurron, mutta hänen tähtensä painui sittemmin unohduksiin ja hänet löydettiin uudelleen vasta 1980-luvun naistutkimuksen myötä. Voimakastahtoinen ja omapäinen taiteilija ja maailmannainen piirtyy esiin kirjasta kiinnostavana ja värikkäänä, palavasieluisena ihmisenä, jonka mestariteokset ansaitsevat paikkansa taiteemme elävässä kaanonissa.

YouTubesta löytyy tallenne webinaarista KULTAKAUDEN TAIDEMAALARI ELIN DANIELSON-GAMBOGIN BOHEEMI JA VÄRIKÄS ELÄMÄ, jossa Anna Kortelainen haastattelee Salla Leponiemeä kirjaan liittyen.

Kirjallisuuden ystäville kevään erikoisherkku on Saara Turusen ja Petra Maisosen toimittama SUURTEOKSIA -antologia (Tammi), jossa 20 suomalaista kirjailijaa esittelee merkkiteoksen, joka on muuttanut heitä jollain tapaa ihmisinä ja kirjailijoina. Antologia on kuin oodi kirjallisuuden arvolle, merkitykselle ja vaikutukselle. Kirjailijat osaavat kuvata kirjallisuuden ja lukemisen merkitystä niin vahvasti ja syvällisesti, että jokainen vakuuttuu ja syttyy miettimään lukuelämyksiä, jotka ovat itselle tärkeitä ja käänteentekeviä. Antologiassa mm. Pirkko Saision valinta on Marguerite Durasin HIROSHIMA, RAKASTETTUNI, Sirpa Kähkönen Marja-Leena Mikkolan MYKKÄ TYTÄR, Aura Nurmi kirjoittaa Sirkka Turkan runoudesta ja teoksesta VAIKKA ON KESÄ, Nura Farah Laila Hirvisaaren HILJAISUUDESTA. Antologian huikein teksti on Riikka Pelon essee Virginia Woolfin MAJAKASTA. Miten voikaan yhteen tekstiin saada mahtumaan niin paljon, niin syvällisesti kerrottuna, kirjailijan työstä ja elämästä, kokemuksista, tunteista ja oivalluksista, kirjallisuuden mittaamattomasta voimasta ja vaikutuksesta. Teksti sytyttää halun lukea oitis kaikki Woolfin ja heti perään Pelon omat teokset.

Deborah Levyn kirjasta MITÄ EN HALUA TIETÄÄ suom. Pauliina Vanhatalo (S&S) olen nauttinut täysin siemauksin. Levy on Etelä-Afrikassa syntynyt brittiläinen kirjailija, näytelmäkirjailija ja runoilija, jonka omaelämäkerrallisen trilogian teos avaa. Levyn eleetön ja intiimi kerrontatyyli päästää lukijan lähelle hänen elämäänsä, lapsuutensa maailmaa ja vähitellen kokemuksista ja havainnoinnin tavasta kasvavaa kirjoittamisen pakkoa. Seuraavia osia odotan jo nyt.

Kirjalliset ystävät -podcastissa voi kuulla kuinka kirjailija itse kertoo työstään ja elämästään Jonna Tapanaisen haastattelussa:

https://podtail.com/en/podcast/kirjalliset-ystavat/deborah-levy-ja-hiljaisen-tyton-aanekkaat-ajatukse/

Richard Powersin IKIPUUT (Gummerus) on käännöskirjallisuuden kevään suurteos. Mestarillisesta suomennoksesta on kiittäminen Sari Karhulahtea. Aikamme arvostetuimpiin amerikkalaiskirjailijoihin lukeutuvan Powersin 650-sivuinen Pulitzer-palkittu romaani on suuri kertomus puista ja ihmisistä, luonnon uhatusta monimuotoisuudesta, ikivanhoista metsistä ja taistelusta niiden säilyttämiseksi. Lukija näkee sielunsa silmin kohti taivasta kohoavat jättiläismäiset, majesteettiset punapuut, jotka ovat yhtä vanhoja kuin koko kristikunta. Ihminen on osa luontoa, romaani sanoo vahvasti ja velvoittaa meitä lopettamaan sen tuhoamisen.

Luomiskertomus -radio-ohjelmassa Anna Tulusto haastattelee Sari Karhulahtea kirjasta ja sen suomennostyöstä – suosittelen lämpimästi:

https://arenan.yle.fi/audio/1-50798949

Millainen on suhteemme luontoon ekokriisin aikakaudella? Millaisia ovat naisten erätarinat? Tällaisia kysymyksiä esittää Jenni Räinä uutuuskirjassaan KULKIJAT Naisia metsissä, soilla ja tuntureilla (Like).

Hän pyysi yhdeksän naista kanssaan metsään kulkemaan aapasoilla, hiihtämään tunturissa, ylittämään tulvivia puroja ja yöpymään luonnossa. Retkien tuloksena oli elämyksiä ja oivalluksia luonnosta, ja kirja joka kutsuu naisia kulkemaan luonnossa, vaeltamaan, tutkimaan ja ottamaan luonnon omakseen. Tästä kirjasta ei yksinkertaisesti voi olla inspiroitumatta. Lukutuolin viereen ilmestyy pian reppu ja vaelluskengät…

Kohta juhlitaan uusia ylioppilaita ja muitakin kouluistaan valmistuvia. Kaikkia näitä edellämainittuja kirjoja suosittelen valmistujaislahjaksi – ja kirjakaupoista löytyy vaikka mitä muitakin vaihtoehtoja.

Jos haluat kysyä lisää vinkkejä, lähetä vaan sähköpostiviestiä minulle, niin vastaan mielelläni.

Kevään dekkaritarjonnasta kaksi erikoissuositusta: Elina Backmanin KUN KUNINGAS KUOLEE  (Otava) voitti viime vuonna Elisa Vuoden tulokas 2020 -palkinnon ja Storytelin Vuoden äänikirja -palkinnon. Kirjasta on tekeillä tv-sarja ja ulkomaiset kustannusoikeudet on myyty jo yli kymmeneen maahan. Vastailmestynyt KUN JÄLJET KATOAVAT jatkaa menestyssarjaa. Nyt näyttämönä on Helsingin Lammassaari, jossa kolme nuorta tekee dokumenttia, kunnes yksi heistä löytyy kuolleena läheiseltä luonnonsuojelualueelta, ja pian toinen katoaa jäljettömiin. Nuorten miesten kohtalot järkyttävät, ja juoni pitää hyppysissään.

Aki ja Milla Ollikainen osallistuivat käsikirjoituksellaan Rikos 2019 -kirjoituskilpailuun. Se valikoitui voittajaksi yli 400 käsikirjoituksen joukosta. KONTTI (Otava) aloittaa rikoskomisario Paula Pihlajan tutkimuksista kertovan sarjan. Siinä helsinkiläisen mahtisuvun mailta löytyy kontti, jonka sisälle on hukutettu ruumis. Jäljet johtavat perheyrityksen liiketoimintaan Afrikassa. Aki Ollikainen on Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon voittanut nerokas kirjailija, ja Milla Ollikainen hurjilla rikosromaaneillaan kyntensä näyttänyt tekijä. Yhdessä he ovat luoneet teoksen joka vetää vertoja pohjoismaisen dekkarikerronnan supertähtien teoksille. Kirjan ja sarjan seuraavan osan ulkomaiset kustannusoikeudet on myyty jo 13 maahan. ”Suomi on rikoskirjallisuuden uusi Mekka”, julisti teoksen oikeuden ostanut saksalainen kustantaja.

Terveisin,


Minna Castrén

Kirjallinen johtaja

Pääsihteeri

Kustannusosakeyhtiö Otava

Otavan Kirjasäätiö
Uudenmaankatu 10
00120 Helsinki
050 5286 718

minna.castren@otava.fi
www.otava.fi


kirjasaatio@otava.fi
otavankirjasaatio.fi